Itiksessä muuttuu nyt muukin kuin nimi. Uudistuksia luvataan laidasta laitaan: liikkeisiin, viihtyisyyteen, toiminnallisuuteen, opastukseen, paikoitukseen… Pääosiltaan parikymmentä vuotta vanha Itis olikin jo monin paikoin terävän freesauksen tarpeessa. Lähtökohdat ovat silti erinomaiset. Kauppakeskus menestyy edelleen hyvin, sijainti on loistava ja lähiympäristö kasvava ennemmin kuin taantuva. Toimeen myös tartutaan ajoissa, ennen katastrofikierteen alkua.

Itäkeskuksen leveä keskikäytävä, Bulevardi, antaa hyvät mahdollisuudet keskuksen visuaaliselle ja toiminnalliselle kehittämiselle. Väkisin tulee mieleeni Tukholman keskustan Gallerian. Olisiko tässä sopivaa tavoitetta?

Urbanista toivottaa Itiksen väelle onnea kunnianhimoiselle hankkeelle!

Ongelmana ovat nimittäin suomalaisten kaupunkien aukiot ja torit, jotka ovat tyhjiä, tuulisia ja tympeitä. Siis kesällä. Jokainen meistä tietää, millaisia ne ovat talvella.

Suomalaisten torien ja aukioiden mittakaava on ihan väärä. Niitä ei ole tehty ihmisille. Niiden suunnittelussa ei ole huomioitu ilmansuuntia, tuulensuuntia eikä varsinkaan ihmisten sisäänrakennettua tarvetta suojautua. Evoluutio on rakentanut meihin haluttomuuden kulkea liian suuren avoimen alueen poikki, puhumattakaan että haluaisimme istua, pysähtyä tai kokoontua sellaisella alueella.

Oikeasta mittakaavasta ja tyylikkäästä toteutuksesta voidaan katsoa mallia italialaisten pikkukaupunkien piazzoista. Niissä kodikkaan kokoista aukiota ympäröivät ravintoloiden terassit, keskellä on käsitettävissä olevan kokoinen paikallisen nimikkopyhimyksen patsas. Ja tiedän, että Italian ilmasto poikkeaa omastamme, mutta silti.

Eniten ihmettelen kalseiden aukioiden nimeämistä kansalaistoreiksi. Eihän nimi aukiota pahenna, mutta silti. Mielikuva on jotenkin neuvostoliittolainen. Eivätkä kansalaiset tungeksi tuuliselle aukiolle siksi että se on kaavapiirroksessa nimetty kansalaistoriksi.

Sanomani vahvistukseksi muutama kuva kauniista kotimaastamme. Veikkaan, että nämä aukiot eivät näyttäneet aikanaan arkkitehtien havainnekuvissa ihan tällaisilta.

Kampin Narinkkatorin sijainti on yksi maan parhaita. Aika lohduttomalta silti näyttää.
(http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Narinkkatori_Helsingin_Kampissa.jpg)

Helsingin upouusi Kansalaistori Musiikkitalon vieressä palvelee luvattomana pysäköintipaikkana:

(http://s.omakaupunki.hs.fi/news/images/uploads/kansalaistori.540×405.jpg)

Kansalaistori Kouvolassa:
(http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2012/01/11/Kansalaistorin+voisi+muuttaa+puistoksi/2012212714230/4#)

Kansalaistori Lappeenrannassa
(http://www.esaimaa.fi/Online/2011/06/28/Kansalaistori+odottelee+kasvojenkohotusta+vielä+vuosia/2011111552854/4#)

Kansalaistori Seinäjoella:
(http://yle.fi/ecepic/archive/00296/Kansalaistori_KIRJA_296173b.jpg)

Vuosikymmenien ajan autot kasvoivat kasvamistaan. Jokainen malliuudistus toi lisäsenttejä sekä pituuteen että leveyteen. Entisen keskiluokan auton mitat muuttuivat pienen auton mitoiksi, edustuskoko muuttui keskiluokaksi.

Hyvin lähellä oli se aika, jolloin autot eivät enää yksinkertaisesti olisi mahtuneet ahtaimpiin parkkihalleihin sisään. Nolo homma, ja aika mahdoton korjata.

Kuva täältä: http://www.danheller.com/images/Europe/CzechRepublic/Prague/Streets/big-car-little-car-big.jpg

Yksittäisistä myymälöistä Kampin Bebes (kallis, mutta ihana) vie voiton; tunnelmallinen vauvanhoito-imetyshuone kuviotapetteineen ja kristallikruunuineen on mahtava!
Kämp Gallerian uudistuksessa lastenhoitoon ei ole valitettavasti panostettu. Tila on samalla kalsea invavessa, sijaitsee liian kapealla käytävällä ja ovessa on hankala kynnys. Ei näin.
Sello on Espoon lattemammojen klassinen hengailukeskus ja tilava lastenhoitohuone on todella kovassa käytössä. Sen myös huomaa pintojen kulumisesta ja pienestä nuhjuisuudesta. Erityismiinus ikävästä ominaishajusta. Hiukan uudistusta siis kaivattaisiin.
Jumbo on tässä epäkattavassa vertailussa haastajan asemassa, sillä sinne on kuulemma tulossa ”Suomen hienoin lastenhoitohuone”. Näin lupasi kauppakeskusjohtaja minulle henkilökohtaisesti. Jäädään siis odottamaan.
Lopuksi vertailun vuoksi muutamia kuvia Dubaista keväiseltä opintomatkaltani. Saa vapaasti hyödyntää Suomessa.

Uudistuneessa Kluuvissa on avattu Eat&Joy Kauppahalli ja Selloon on tulossa lähi- ja luomuruokakauppa Toivo. Kivijalkakauppoja on ainakin Helsingin keskustassa jo useampia.
Lämpimästi tervetuloa puhdas, terveellinen ruoka, uudet yrittäjät ja piristävä kilpailu ruokakauppaan!

Tsekkaa myös uuden Kluuvin veikeät nettisivut.
Paikan päälle en ole itse vielä ehtinyt, mutta kotiin kannetun asiakaslehtisen perusteella vaikuttaa kiinnostavalta. Väkisin juolahti mieleen, että ihan kuin kadun toisella puolella olisi nyt onnistuttu siinä, mitä myös Kämp on yrittänyt jo vuosia; luoda tarjonnaltaan selvästi erilainen, laadukkaampi ja kansainvälisempi kauppakeskus.

Kööpenhaminan läntisellä esikaupunkialueella Välbyssä tutustuin entiseen kehräämöön rakennettuun Spinderiet-nimiseen kauppakeskukseen, jossa pohjoismaiset sääolosuhteet oli selätetty onnistuneella tavalla. Vanhojen rakennusten lomaan oli tehty uudisrakennuksia ja koko korttelikokonaisuuden päälle oli asennettu lasikatto. Kujat olivat siis päistään avoimia ja lämpötila sama kuin ulkona, mutta olosuhteet silti lasikaton alla kuivat ja suojaisat. Kokonaisuuden mittakaava oli inhimillisen tuntuinen ja miellyttävä. Paras todiste ratkaisun onnistumisesta oli kohtuullisen vilkas ostoskuhina tavallisena helmikuisen torstain aamupäivänä.

Napsimani kuvat avaavat lasikattoratkaisun parhaiten.

Spinderietissä oli myös erittäin onnistunut toteutus tylsän tuulikaapin sivuseinäksi; lasiseinä, joka avautui Wayne’s Coffee –kahvilaan.

Parantainen toteaa pessimistisesti, että yhteistyöstä ei yleensä ole yrityksille mitään todellista hyötyä, vaan se on kiertoilmaisu keskeneräisille tai tuhoisille ajatuksille. Omat kokemukseni kauppakeskusmaailmasta ovat samanlaiset.

Yleisimmin yhteistyöehdotukset kauppakeskuksille koskevat erilaisia kauppakeskuksen liikkeille myytäviä palveluita.

Aina säännöllisin väliajoin joku innokas myyntitykki firmasta X keksii kauppakeskuksen liikkeiden olevan tuotteilleen sopivan kompakti kohderyhmä: selkeä keskittymä asiakkaita siistissä rivissä ja vielä sisätiloissa. Yhteydenoton kauppakeskustoimistoon ajatellaan tekevän vähintään puolet myyntityöstä ihan itsestään. Kauppakeskusjohtoa pyydetään usein toimittamaan myyjän materiaalia kaikille liikkeille. Monet toivovat saavansa suorat yhteystiedot jokaiseen myymälään siistissä excel-muodossa, jolloin myyjä pääsisi soittamaan suoraan myymäläpäälliköille ja avaamaan pelin kertomalla lämpimät terveiset kauppakeskusjohdolta. Härskeimmillään yhteistyöehdotus sisältää pyynnön päästä jonkinlaiseksi hovihankkijaksi, jonka käyttöä kauppakeskusjohto vahvasti suosittelisi jokaiselle liikkeelle.

Itse olen aina suhtautunut lähtökohtaisen kielteisesti tällaiseen myyntiyhteistyöhön. Kauppakeskuksen johdon ja liikkeiden välinen suhde on luonteeltaan viime kädessä vuokrasuhde, johon muut bisnekset on soviteltava huolellisesti. Vuokrasuhteeseen ei kuulu suositella tiettyjen palveluntarjoajien käyttöä. Olen myös kunnioittanut minulle luovutettuja yhteystietoja niin paljon, etten ole luovuttanut niitä eteenpäin markkinointitarkoituksissa. Jokainen myyjä saa puolestani lähteä samalta viivalta ja hankkia rekisterinsä yleisistä lähteistä.

Olen kuullut Hjallis Harkimon aloittavan palaverit kysymällä vastapuolelta ensimmäisenä ”mitä mä tästä saan?” Näin suora provokaatio lienee mahdollista vain Hjallikselle, mutta samaa asennetta voivat kaikki hyödyntää. ”Mitä mä tästä saan” –kysymys säästää aikaa ja pitää liiketoiminnan fokuksen kirkkaana.

Hyvä ostosympäristö on mutkaton. Siellä on helppo liikkua, siellä ei eksy, turhaudu, kompastu tai häikäisty. Siellä löytää (ilmaisen) vessan kun hätä yllättää, pikkuvauvan kanssa liikkuvia on ajateltu rakentamalla tarpeisiin hyvin sopiva lastenhoitohuone (15 neliötä riittää!), parkkitilat ovat loogiset ja toimivat niin kuin muuallakin on totuttu.

Siirryn itse tulevana kesänä lapsiperhekategoriaan, joten olen alkanut kiinnostua pienten ihmisten kanssa liikkuvien erityistarpeista. Tuoreet äidit vaihtavat netin keskustelupalstoilla kokemuksia kauppakeskusten ja tavaratalojen lastenhoitotiloista, wc-fasiliteeteista, vauvanruoan lämmitysmahdollisuuksista ja henkilökunnan lapsiystävällisyydestä. Liian korkeat kynnykset, vääriin suuntiin avautuvat ovet ja ahtaat tai puuttuvat hissit saavat mamma-armeijan kääntämään vaununsa pois. Samalla siirtyy reilusti ostovoimaa sinne, missä on laitettu pikkuasiat kuntoon.

Tässä alla toissaviikolla nappaamani kuva Kööpenhaminan esikaupunkialueelta, Spinderiet-kauppakeskuksesta; pienessä 50 liikkeen lähiökauppakeskuksessa oli upea, valoisa ja tilava lastenhoitotila. Suomessa en ole toistaiseksi näin hyviä toteutuksia nähnyt – etsinnät jatkuvat. Spinderiet oli muutenkin monelta osin onnistunut kauppakeskus, siitä lisää myöhemmin.

Pari viikkoa sitten kuultiin muutoksista myös Realprojekti – CapMan –kuviossa. Reilut viisi vuotta CapManin omistuksessa ollut kauppakeskuskonsultointiliiketoiminta eriytyy jälleen omaksi yhtiökseen, joka jatkaa toimintaa Realprojekti-nimellä. Uuden yhtiön omistajiksi tulevat Markku Hietala, Matti Karlsson ja Vesa Olkkola. Kyseessä on siis paluu juurille, osin uusilla voimilla. Erittäin kiinnostavaa liikehdintää markkinoilla joka tapauksessa.

Citycon hakee Kämpin manageerauksesta erityisesti tehostusta vuokraukseen. Yhtiössä näyttäisi vallitsevan vakaa usko uusien kansainvälisten ketjujen jatkuvaan virtaan Suomeen ja vuokrauskisassa pääkaupungin ydinkeskustassa sijaitseva Kämp on tarpeellinen lähtöruutupaikka – ehkä jopa houkutuslintu.

Odotan innolla, miten Citycon käytännössä organisoi Kämpin johtamisen ja mitä muutoksia se tuo kuluttajien silmiin saakka. Olen itsekin monesti kirjoittanut Kämpin markkinoinnista ja erilaisista luovista ratkaisuista. Loppuun kevennyksenä ihan tuore valokuva Espan puolen onnistuneista rakennustyömaapeitoista – erityiset sympatiapisteet parkkimittarille räätälöidystä kolosta!

Linkit uutisiin tässä:

https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=439348&messageId=533093

http://www.capman.fi/media-fi/tiedotteet/tiedote/t=CapMan+on+allekirjoittanut+aiesopimuksen+kiinteistökonsultointitoiminnan+myynnistä/id=18513902

Linkki uutiseen HS / Vartti -lehtien sivuilla:

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kauppakeskuksen_vessa_houkuttelee_tirkistelyyn/?ref=tf_iOKboksi_p1